Ai mikä ihmeen blogi?

Jaajuu blogi! Olen tyystin unohtanut koko blogin! En oo piiitkään aikaan kirjoittanut ja nyt taas. 😅 Mut siis ei kai mitään kummempia ole tapahtunut... Kerron nyt vähän kuluneesta kuukaudesta ja sit tän päivän kuulumiset.

Eli siis... Mul oli tässä välissä 31v synttäritkin. Eipä ihmeellisiä tehty. Sain porukoilta lahjaksi koulurepun kun se koulukin alkaa nyt 20.9. Odotan kovin. Palaan asiaan kohta. Mutta ne synttärit. Käytiin Mikan kanssa Antoniossa syömässä. (ei siis tosin synttäripäivänä vaan lauantaina synttäriviikolla, koska 10.8 oli torstai ja Mikalla oli jo koulu alkanut kesäloman jälkeen)

Alkuruokana oli katkarapuja ja aioli kastiketta. NAM! Pääruuaksi mä otan aina ton Antonio platterin, koska rakastan sitä avokadoa! Se on siis jotain niin taivaallista. Haluaisin sen reseptin ni voisin tehdä sitä kotona. Mä sanoin Mikallekin et mä voisin tilata lautasellisen pelkästään niitä! Ruuan jälkeen mentiin mahlikselle. Äiti oli tehnyt mulle kermakakun. Oli siis NIIIN HYVÄÄ! Mä en tajuu miten äiti tekee sen mut se on parasta kakkua mitä on olemassa. 

Mitähän muuta mainittavaa on tapahtunut... Ainaki ostin itselleni semmosen täytettävän kirjan, jonka nimi on "Polta kirjoittamisen jälkeen". Siinä on kaikenlaisia kysymyksiä ja kyselyitä. Ihan tosi henkilökohtaisiakin. Mut en kyllä aio polttaa sitä. On varmaan kiva vanhempana lukea mitä ajatuksia ollut tän ikäisenä. 

En mä ees hertsileijjjaa muista mitä muuta oon tehnyt. 

Olin mumman seurana sairaalassa kun mummalla oli kaihileikkaus. Siinä tuli joku komplikaatio ni piti seuraavana päivänä mennä tyksiin tarkastukseen. Mä menin sinne mumman saattajana kela taksilla. Tuli uusi leikkaus. Nyt on vissiin silmät kunnossa. Oli sekin yks rumba ja silmätippoja jotain kuutta eriä. Mutta. Se on nyt ohi. 

Sit kävin kans ottaa kynnet Vilmalla. Leo oli ehdottanut Käärijä-kynsiä. No minä tein työtä käskettyä. Näistä tuli kyl kivat!!!

En kai mä sit mitään muuta sen erityisempää ole tehnyt. Arki on alkanut rullaamaan oikein hienosti. Vien rakkaan asemalle aamulla ja haen aina sit silloin kun pääsee. Mul on nyt yllättävän paljon kaikkee.Vaikka oikeestaan ei oo mitään. Eli tällainen on mun perus viikko: 

Maanantaina: Kotikäynti 1 tunti klo 8-11 välillä. Psykoterapia klo 12.45-13.30

Tiistaina: EI MITÄÄN

Keskiviikkona: Poli klo 10 tai 13, kestää 45 min(usein menee yli aikaa kyllä)

Torstaina: Kotikäynti(joka toinen viikko lääkkeen jako) 1 tunti 8-11 välillä. Psykoterapia klo 12.15-13.00

Perjantina: Kotikäynti 1 tunti klo 8-15 välillä.

Ja sitten! Päästään tärkeeseen asiaan eli opiskelun aloittaminen! Alolitan siis koulunkäynninohjaajan opinnot. Eli mun koulu alkaa 20.9, siis kohta!!! Mul on siis iltaopinnot, koska mun viikko näyttää tolta. Koulua on siis vain kerran viikossa ja sekin on muuten etänä, paitsi kerran viikossa on lähiopetusta. Koulua on siis keskiviikkoiltaisin klo 17-20. Odotan niin suurella innolla koulun alkua. Mä olen siis pysyvällä eläkkeellä, ollut nyt kolmisen vuotta. Ja määräaikaisella eläkkeellä eli kuntoutustuella olin ollut jostain 18-vuotiaasta saakka. Eli oon ollu pois koulu/työelämästä nyt yli 10 vuotta. Ni kyllä jännittää suuresti. Mutta nyt on semmonen fiilis, että on aika mennä eteenpäin. Kun vointi nyt sen sallii. En malta odottaaa!!! Toivon että saan suorittaa myös YTO-aineet, vaikka lukiota jonkin verran ehdin suorittaa ennen sairaslomaa ja koulun lopettamista. YTO-aineisiin kuuluu siis ainakin äikkä, enkku, ruotsi ja matikka. Haluun tehdä kaikki tehtävät mitä on tarjolla!!! Mä muutenkin nautin koulutehtävistä. Kyllähän mä opiskelen kaikenlaista itsenäisestikin. - Vähän jännittää tulevat työssäoppimis-jaksot, mutta kai nekin menee ihan hyvin! Toivottavasti.

Mut jooo. Yks erittäin kiva juttu tälle viikolle on se et näen yläasteen aikoista luokanvalvojaa lauantaina, ainakin näillä näkymin. Tää opettaja on siis ollut TODELLA suuressa roolissa mun elämässä yläasteen aikana. Hän on yksi iso syy miksi oon vielä tässä, nyt tätä tekstiäkin kirjoittamassa. Voin vaan sanoo että mun elämä ei ole ollut helpoimmasta päästä. Etenkin yläaste aikoina oli todella vaikeeta. En pystynyt puhumaan mun asioista kellekään muulle ku mun luokanvalvojalle. En kotona, en nupossa, en koulussakaan esim. terkkarille tai kuraattorille, vain tälle yhdelle ihmiselle. Ja hän kuunteli ja tuki mua. Ja joo... tiiän että olin välillä äärimmäisen ärsyttävä ja vaikee silloin. Mutta mä voin silloin huonosti. Mutta tä yks opettaja ei hyljännyt mua. Oon äärimmäisen kiitollinen.

Ja toinen maailman paras juttu on se, et me ollaan Annin kans menossa laivalle ma-ti!!! JEEE!!! Tulee olemaan niin parasta! Me mennään siis maanantaina iltalähdöllä viikkarilla ja tullaan tiistai-iltana takaisin. Ja jooo... Jotkut voi ajatella että "Taasko laivalle?", niin KYLLÄ! TAAS LAIVALLE!!! Sitäkään en malta odottaa! 

Noniii. Paljon kaikkee kivaa odotettavaa. Ja parasta on kiva arki rakkaan Mikan ja Korok-kisun kanssa. Ja ihanaa on et kun Mika on koulussa ni on Korok seurana 💖Korok on itseasiassa ollut mun kanssa tässä nyt kattomassa (lue: häiritsemässä) kun kirjoitan tätä tekstiä. Se vähän väliä puskee konetta ja koittaa vähän johtoja purra, jonka kyllä lopettaa käskystä. Välillä änkee syliin niin että pakko laittaa läppäri sylistä pois että Korok mahtuu paremmin. 😂😂😂 Hän on pikkusen huomionkipee! 

No mut joo. Ei kai mul sit muuta. Eli kiitti mmmmmmmmmo!!!

PS uutta musaa tulossa