Runoblogissa uusi runo. Vähän surumielinen mutta toiveikas: Tästä blogiin
Aika raskas päivä tänään. Yhden aikoihin lähettiin äitin kans ajelee Espooseen hakee poruoiden asuntoautoan joka oli siellä huollossa. Otettiin auto ja jätettiin vanha asuntoauto sinne best caravaaniin(vai mikä se on?) Sit lähettiin ajaa Saloon. NOH! Ei menny niin mutkattomasti se reissu. Kun ajettiin ni alko kuuluu jotain ihme kolinaa. Ajettiin n. 30km Saloon päin ku sit soitettiin liikkeeseen ja seuraavasta rampista takas päin. Pelotti että jää motarille koko auto. Kun päästiin perille ni otettiin vanha auto ja jätettiin uus sinne huoltoon uudelleen. Joku vika siihen oli huollosta ja korjauksesta huolimatta jäänyt. No päästiin sit ajelee takas päin.
Popeda esiintyi tänään Salon torilla. Aloitti klo 18 ja me oltiin vielä klo 16 Espoossa. Päätettiin sitten äitin kanssa että mennään syömään yhdessä, eli mä, Mika, äiti ja baaba ja mentäs sit sen jälkeen kuuntelee Popedaa. Saavuttiin kotiin, otettiin porukoitten henkilöauto ja haettiin Mika ja ajettiin kaupunkiin. Tarkoitus oli mennä Salon Joutseneen syömään mut se osoittautui mahdottomaksi koska se oli IHAN täys. Koko tori oli ihan täys.
No me jäätiin sit sinne torille Mikan kanssa. En ollut siis koko päivänä syönyt mitään muuta ku yhen jätskin siellä asuntoautoliikkeessä ni alko jo olee nälkäkin klo 18 aikoihin. Mut pahinta oli se järkyttävä jano. Äiti ja baaba meni heseen syömään ja mä ja Mika jäätiin kuuntelee Popedaa. Yhes kohtaa alko huimaamaan niin paljon että oli pakko päästä juomaan vettä. Lähettiin sit etsimään vettä. Torikahvilat oli ihan täynnä ja kauheet jonot. R-kioskiin oli kauhee jono, jätskikiskoihin varmaan vielä pidemmät. Sit mentiin Rhodos kebabiin. Katoin et ei näy vesipulloja kylmäkaapissa. Menin kysyy myyjältä että onko vettä. Myyjä sanoi että siin on kraanavettä. Mä kysyin et mitä maksaa ni se sano että on ilmaista. Otin siitä sitten ison lasin ihanaa kylmää vettä. Se tuntu niin hyvältä. Kiitos Rhodos kebab!
Sit lähettiin "kattoo" loppu keikka. Ei sieltä nähnyt lavalle, mihin me sit päädyttiin jatkamaan keikan kuuntelua. Siellä oli ilmeisesti n. 17 000 ihmistä. Oli kyllä täyttä. En silleen pystynyt nauttimaan keikasta täysin sieluin ku oli niin kova nälkä ja sen myötä heikottikin. Mut oltiin loppuun saakka.
Sit sen keikan jälkeen mentiin hakee subwaystä leivät Mikan kanssa. Perus kana teriyakii. Siel oli myymässä semmonen nuori tyttö. Harjoittelija. Puhus tosi hiljaa mut hyvin sai kaksi leipää tehtyä yhtä aikaa. Sit nopeesti kotiin syömään ja vähän rentoutumaan. Sieltä tuli taas jääkiekkoa. Siis Suomen peli. Me katottiin sitä. Mika on yhä tuolla kattomassa ja tilanne on kaiketi yhä 2-2. Ite tulin nyt kirjoittamaan tätä tekstii ku en jaksanu enää kattoo pelii.
Huomenna toivottavasti tehdään sitä ruokaa mitä meijän piti tehdä tänään eli kermainen katkarapupasta. Kuulostaa niin hyvälle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Risut ja ruusut